Penneli pääsi tiistaina ihmettelemään agihallia sisältä käsin. Yhdellä kentällä oli treenitkin menossa, mutta melko hyvin mies pystyi keskittymään omaan tekemiseensä. Varsinkin kun se narulelu on niiiiiiiiiin ihana :) Siinä voisi roikkua kiinni vaikka koko päivän.
Tänään sateisen aamun takaa paljastui vähän aurinkoisempi keli ja kävimme leikkimässä lähikentällä.
Lauantaina 15.10. startattiin Kurumin kanssa kolme kolmosten starttia ATT:llä. Hyppäriltä 15vp, ekalta agiradalta 15vp ja tokalta agiradalta HYL. Tuloksellisiin startteihin olen suht tyytyväinen, vaikka parantamisen varaa on vielä niin minulla kuin koirallakin. Isona haasteena tuolla alustalla on Kurun vauhti. En osaa kunnolla arvioida koiran liikkumista ja kaarteet ovat sitä myöten järkyttäviä ja oma sijoittumiseni ei toimi lainkaan. Nyt vaan rohkeasti treenaamaan tuolle alustalle, niin kyllä se näppituntuma siitä pikkuhiljaa paranee. Kaikki nuo virheet taisivat tulla rimoista, joten Kurulla saattaa myös mennä hetki, että osaa arvioida vauhtinsa hypyissä oikein. Mutta seuraavalla kerralla ollaan taas viisaampia.
Suununtaina 16.10. olimme Noora Keskievarin koulutuksessa omalla hallilla. Mukavasti tuli taas kommenttia siitä, mitä kannattaa lähteä petraamaan. Innostus nousi taas pykälän ylemmäs, joten treeniä, treeniä, treeniä vaan kehiin :)
Eilen vietimme päivää Salossa äitini luona. Ohjelmassa oli lettukestejä ja haravointia. Haravointi osoittautui melko haasteelliseksi, sillä Kharon halusi kovasti paljon osallistua haravan pitelemiseen. Noin 30 kielto-toiston jälkeen pikkujätkä ymmärsi, ettei haravaan saa koskea. Siis siihen haravaan mitä minä pitelin. Äidin haravaan kyllä sai käydä mukamas käsiksi. Nuo pennut ovat kyllä mainioita löytämään elämän porsaanreikiä :) Jälkeenpäin syötiinkin sitten lettuja ja nehän tietysti maistuivatkin kaikille.
Kurumi nousi lauantaina 1. lokakuuta agilityn 3-luokkaan! Nyt on tämän vuoden tavoite saavutettu. Nämä kisat olivat meidän ensimmäiset mammaloman jälkeen. Lähes puoleen vuoteen ei olla kisattu ja treenattukin vain muutaman kerran syyskuussa, joten olen todella tyytyväinen.
Päivän eka rata meni mönkään (15vp). Lähdin rataantutustumisen jälkeen lämmittelemään ja ajattelin minulla olevan vähäsen aikaan (olin nro 15). Palattuani ja kengät vaihdettuani menin halliin ja kas, nro 14 on jo puolessa välissä rataa! Äkkiä takki pois päältä ja radalle. Ei oikein sopinut omalle keskittymiselle tuollainen, varsinkin kun Kuru on tällä hetkellä melko herkkä ohjattava ja reagoi kaikkiin pieniinkin liikkeisiin: kaksi kieltoa ja joku hässäkkä pituudella. Toka rata onnistui sitten muutamaa kauneusvirhettä lukuunottamatta hienosti ja saimme nollavoitolla SERTin :) Nelos-hypyn ohjasin vähän epäselvästi ja keinun kontaktille Kuru ei pysähtynyt ja puolenvaihto jäi siten kesken. Onneksi Kuru kuitenkin luikahti selkäni takaa oikeale esteelle ja sain suunnankin ongittua oikeaksi pysymällä rauhallisena. Loppuradan ohjasinkin sitten ylivarovaisen tarkasti. Nyt ollaan sitten siellä kolmosissa - vihdoin.
Tänään kisasimme heti ekan kolmosten starttimme hyppyradalla. Hylly tuli, mutta hyvin mielestäni meni. Alun suora kauhistutti (hyppy-muuri-putki-pituus-takaakierto), mutta ehdin kuin ehdinkin ohjaamaan sen takaakierron. Nyt vaan treeniä kehiin niin hyvä tulee. Kurumi on aivan SUPER!
