Viime viikolla aloiteltiin Jänesniemen Elinalla valmennuksessa, jossa hypätään nyt sitten muutaman viikon välein jouluun asti. Tuossa ensimmäisessä treenissä oli paljon koiran vientiä pidempiä välimatkoja ja niiden kanssa kikkailua. Haasteelliseksi osoittautui rimojen pitäminen kaarevalla suoralla. Ekalla yrityksellä kaikki pysyi, mutta seuraavilla kerroilla Karppa väänsi hanat auki kun tiesi, että nyt se akka vetää täysillä tonne mutkaan. Siinä sitten hakattiin vähän aikaa päätä seinään. Pitänee pistää tällaiset treenilistalle. Suorat siis.
Sunnuntaina käytiin testaamassa miltä KKK Areenan seinät tuntuvat otsalohkossa. Sähläsin meille pari hyllyä ja ihan kamalan vitosen. Positiivisena vivahteena voisi kokea sen, että Kar irtosi hyvin putkiin ja suorille (väärille sellaisille kylläkin aina välillä). Kontaktit ok, samoin kepit. Starteissa jätkä oli kovasti paljon sitä mieltä, että pitäneekö sinne nyt jäädä. Kyllä pitää. Seuraavaksi kisaamme varmaankin Liedossa 5.10. Treeniksi se menee.
Tänään pääsi Kurumi treenimään tiistaista oman valmennusryhmäni rataa. Likka ei sitten millään halunnut ymmärtää, että radan alku voi ola niinkin yksinkertainen kuin hyppy, hyppy, putkeen. Väkisin yritti ehdottaa väärää estettä siihen väliin (16-hyppy) ja hyppeli sitä selkäni takana iloisesti. Outo koira. Puomi-putki-erottelu sujui hyvin, eivätkä myöskään väärät putken päät houkutelleet turhia. Todella tyytyväinen olin estepätkään 5-10. Ohjasin sen tekemällä 7-hypylle persjätön, 8-hypylle vastakäännöksen ja poispäinkäännöksellä putkeen, jotka Kuru luki hienosti.
 |
Kurumin treeni 19.9. (suuntaa antava kuva) |
Myös Domino pääsi kentälle nyt kun Kharon viettää minisaikkua (en halua hiekkaa sen naamaan, jossa on ikävässä paikassa pieni vekki). Dodo hurvitteli esittelemällä olematonta hyppytekniikkaansa. On niin siistiä kun se rima jää etutassujen väliin hypätessä... Putket herra osaa onneksi suunnilleen suorittaa oikein ja kepitkin sujuu. Välillä.