Kontaktisulkeiset

Lauantaina 31.1. käytiin Tsaun kisoissa tsemppaamassa Darwinia (kurunpoika), joka on nyt aloitellut kisauraansa. Zak pääsi hiljaisena hetkenä tekemään muutamaa lämppäestettä ja hyvin keskittyi. Siitä siirryttiin Purinalle ottamaan Karpalle kontaktisulkeiset ja Zakkelle hyppysuoraa ja valsseja. Karpalle teki hyvää saada muistutusta mitä kontakteilta halutaan ja saada niiltä heti palkka.

Kharon treenaa

Zak teki yksinkertaista rataa suht pätevästi. Alkuun vaadin hieman liikaa ja kierrokset nousivat, mutta loppua kohden homma taas parani.

Zak treenaa

Loistokas Zak

Torstaina 29.1. suuntasimme jälleen hallille aksaamaan. Zak loisti kehityksellään ja muut jäivät pahasti sen varjoon. Pikkujätkä teki hyppysuoraa ja hyppysuoraa käännöksellä, sekä starttiharjoitusta siinä lomassa ja myös keppejä kujana. Kurumi otti kieltoja ja meni omaa rataa. Ohjaamiseni oli siis huonoa, mutta parani onneksi kun vähän ravistelin itseäni. Kar pudotteli 65-rimoja, joka ei lupaa hyvää huomisia kisoja ajatellen. Ehkäpä vaiva on ohimenevää sorttia. Keinulta otin toistoja etupalkalla ja se on Karpasta sairaan siistiä! Tulevien kisojen teemana onkin Kharonin kanssa pitää hyvää huolta kontakteista.

Domino ja Zak

Radalle tuntumaa

Kharon pääsi perjantaina 23.1. ottamaan tuntumaa radalle. Pidin treenin lyhyenä, sillä saikun takia Kar ei ollut kauheasti liikkunut yli viikkoon. Kar juoksi 25 esteen radan läpi kaksi kertaa. Ekalla kierroksella karkasi kerran hyppysistä ja pudotti yhden riman. Toisella kierroksella tuli myös rima (eri paikasta) Ja yksi kielto (ohjaajan vika). Olin todella tyytyväinen molempiin ratoihin, sillä vastakäännökset toimivat loistavasti ja keinu oli ensimmäisellä kerralla upea. Lopun putki-hyppy-putki -vientiä kokeiltiin myös persjättönä ja se toimi paremmin kuin videolla näkyvä tönkköohjaus.

Perjantain treenirata
(neljä viimeistä estettä näköjään jäänyt merkkaamatta...)

Kurumi ei kulkenut nyt ihan yhtä hyvin kuin parissa aikaisemmassa treenissä. Väsyikö omat jalat ja keskittyminen jo Karpan kanssa vai mistä lie johtui? Ei Kuru kuitenkaan ihan mahdoton ollut, mutta en saa sen kanssa tehtyä käännöksiä niin hyvin haluaisin. olen myöhässä tai ajoissa tai väärässä paikassa ylipäätään. Kepeille kuitenkin hieno leijeröinti kunhan muistin, että sellainen piti tehdä ja lähdin oikealle linjalle hyvissä ajoin. Kuru käväisi fyssarilla suoristettavana ja siellä epäiltiin kääntymisten nyt parantuvan. Toivottavasti näin käy.

Zak treenasi hyppyjä ja alankin kohta saamaan kiinni siitä miten pikkujätkää kannattaa lähteä viemään eteenpäin. Aika näyttää pääsemmekö jossain vaiheessa epiksiin asti esiintymään :)

Kharonin treenitauko ohi

Vihdoin on Kharonkin sellaisessa kunnossa, että pääsi hieman radalle juoksemaan. Otin jätkän kanssa kontakteja ja hyvin ne sujuivat palkalla ja ilman, kunhan oma katse vaan pysyy oikeassa paikassa eli siellä mihin koiran etutassut halutaan. Luultavasti ilmoitan Karpan kahteen starttiin ensi viikolle ja otan tavoitteeksi hyvät kontaktit.

Kurumi teki helpohkoa ratapätkää, jonka alku oli meille se haasteellisin. Jouduin tovin miettimään miten saan Kurun 4-hypylle, sillä likka sujahti jatkuvasti joko 1- tai 2-hypylle (ks. kuva). Tein 3-hypylle vastakäännöksen ja lähdin aluksi aivan liian myöhään liikkeelle kohti 4-hyppyä, jolloin Kurumi ehti jo lukita 1-hypyn. Ja kuten viimeksi jo todettiin, niin Kuru on vaikea saada pois väärältä esteeltä jos sinne on jo kerran menty. Kun sain vastakäännöksen ajoituksen toimimaan, niin kulma oli väärin ja Kuru eksyi 2-hypylle lukien ohjaukseen persjätön. Ajoitus oli tässä kaikki kaikessa, sillä kontaktin pitäminen koirassa saa sen Kurun tapauksessa lukemaan pään käntämisen (oikean olan yli) kohti koiraa 1-hypyn ohjaamiseksi. Sain lopulta useamman peräkkäisen onnistumisen tästä kohdasta ja olen siitä tyytyväinen. Pitää ottaa samaa tilannetta uudestaan joskus myöhemmin.

Kurun treenin alku

Zakken kanssa haen edelleen sitä oikeaa lähestymistapaa ohjaamiseen. Nyt lähettelin sitä eri kulmista hypyille ja tein myös muutaman esteen pätkiä. Kun otan putket mukaan ohjelmaan, niin Zak alkaa heti kaarrottamaan hypyistä ohi (kun juokseminen on niiiiin siistiä). Pitää seuraavassa treenissä keskittyä tähän asiaan kunnolla.

Kevyttä verryttelyä

Kuru liiteli tänään takaaleikkauksia, keppikulmia ja vastakäännöksiä. Samalla likka kiinnitti osallistumisoikeutensa ensi viikon Tsaukkilan kisoihin. Kuru oli todella hienosti kuulolla aina ensimmäisellä yritelmällä ja saimmekin aikaan oikeanlaista toimintaa. Muistijäljet vaan ovat tälle tapaukselle todella paha pahe ja Kurua on todella vaikea saada oikeille esteille jos samasta kohtaa on jo kerran menty. Ohjaajan pitää siis olla todella täydellisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan onnistuakseen ohjaamaan koiran oikealle esteelle.

Zak keskittyi palkkautumiseen, niistoihin ja pakkovalssiin. Näistä niiston pikkumies tajusi heti, mutta palkkautuminen ja pakkovalssittelu jäi vielä vaiheeseen. Teimme myös pienen pätkän suht suoraa rataa. Siinä Zak lähti todella helposti kaarrottamaan esteistä ohi, mutta se on onneksi suht helposti korjattavissa omilla ohjauslinjoilla.

Tästä on taas hyvä jatkaa :)

Kurun vuoro

Kuru pääsi kokeilemaan pätkää Karpan tiistaisesta radasta. Koska rata oli eri kentällä kuin alkuviikosta, niin aivan samat ohjauskuviot ja ajoitukset eivät siihen päteneet. Yllättäen voi myös todeta, että koiran vaihtuminen muutti myös tilannetta :) Kuru oli jälleen kerran todella liukkaalla tuulella ja yritti ottaa ylimääräisiä esteitä aina kun ohjaus vähääkään saattoi niiden suuntaan osoittaa. Melko hyvää pätkää saatiin aikaan, mutta treenitauon myötä Kuru ei pitkään jaksanut (paitsi jos siltä kysytään niin aina jaksaa aksaa). On kyllä hienoa miten hyvin likka irtoaa ja taas pysyy hyppysissä, kunhan ohjaus ei herpaannu hetkeksikään.

Zak, joka majailee luonani nyt jonkin aikaa, pääsi ekaa kertaa halliin humputtelemaan. Halusin ennen kunnollista treenisuunnitelmaa testata miten jätkä ohjautuu. Kyllä se kuulolla on, mutta myös todellinen kuumakalle. Saas nährä mitä sen kanssa touhuilusta tulee :)

Reeniä reeniä!

Kharonin treenikausi alkoi pitkien estevälien ja suorahkojen linjojen radalla. Rimat pysyivät tässä treenissä hyvin, vaikka välillä koiralle tulikin kiire ohjaajan perään kun tiesi jo mihin ollaan menossa. Kunhan pidin kontaktin koirassa ja viitsin kertoa, ettei esteistä viipoteta ohitse, niin hyvin sujui. Myös niistot onnistuivat hyvin, eikä Kar tainnut kertaakaan edes epäröidä hypätäkkö vai ei. Kokonaisuudessa hyvät treenit ja paljon onnistumisia.

Ensimmäinen hankaluus oli takaaleikkaus, jossa piti samalla lähettää melko pitkälle eteen (esteet 1-3). Itse liikuin 1-hypyn vasemmalta puolelta ja tein leikkauksen 1-2-väliin. Kar lähti hyvin 2-hypylle, mutta sukelsi väärän putken vasempaan päähän. Parilla palkkauksella Kar saatiin 3-putkeen, mutta eteenlähetystä ja näitä leikkauksia pitää treenata paljon.

Kepeille vientiin olin valinnut jääväni 1-hypyn puolelle ohjaamaan. Persjättö 8-putken jälkeen olisi ollut käytännössä helppo toteuttaa, mutta teoriassa en uskonut sinne ehtiväni. Oli yllättävän vaikea saada Kar pysymään ohjauksessa kun se jo näki kepit edessään ja aloitti sitten väärästä välistä. Ensin yritin yläkroppaa kääntämällä 1-hyppyä kohti saada koiran pysymään mukana, mutta sen Kar luki poispäinkäännökseksi (kuten pitääkin). Sitten kun laskin käden alas, olin ohjaavinani 1-hypyn takaakiertona ja vapautin kepeille, niin saatiin homma pelittämään. Persjättö-törkkäyksenä tuo kohta oli helpompi toteuttaa, mutta olen tyytyväinen, että tuli tuokin treenattua myös vaikeammalla tavalla.

Seuraavat ohjatut treenit ovat vasta kuukauden kuluttua, joten ehdimme hyvin saada leikkaukset ja muutamat muut jutut parempaan kuosiin ennen sitä.

Vantaan kisat 11.1.

Eilen kisailtiin Vantaalla. Lähdin taas tekemään ensisijaisesti starttitreeniä. Hieman jouduin korjailemaan niitä ja viimeisen taisin panikoida, sillä rata epäonnistui ohjauksellisesti lähes täysin. Hassua kyllä, nollan sieltä silti saimme.

A-kisassa, joka ei videolta löydy, Kar ei irronnut ollenkaan esteille ja itse munin jatkuvalla syötöllä. Se taisi olla päivän teema, muniminen. C-kisa oli hyppäri, jossa oli vaativa pituus-suora putki-hyppy -suora. Jäin siinä armottomasti jälkeen, mutta Kar kuitenkin hyppäsi sen viimeisen hypyn suoralla. Kauhealla pelastelulla sain meille vaikean kepeille viennin hoidettua. Lopussa koira kuitenkin sujahti väärällä hetkellä putkeen. Hyvä rata kuitenkin. B-kisassa munin taas ihan täysillä alusta loppuun, mutta ehkäpä pienellä tuomarin suopeudella saimme kuitenkin nolla pidettyä kasassa.

Meillä (minulla) on paljon kehitettävää vielä...

Tavoitteiden tavoittelu

Olen pitkään painiskellut melko suuren ongelman kanssa: mitkä ovat tavoitteeni agilityn osalta? Tavoitteet kuitenkin ovat isossa roolissa kun pohditaan treenejä tai kisoja ja miten ne ovat menneet. Joskus ehkä kuvittelin tähtääväni korkealle, mutta nykyään en tavoittele kuuta taivaalta. Haluan harrastaa ja onnistua koirani kanssa meille asetetuissa haasteissa. Veikkaan, että koska Kharonin kanssa olen jo saavuttanut enemmän kuin Kurumin kanssa (toimivat kontaktit ja parempi yhteistyö), niin minusta on tullut laiska nostamaan rimaa korkeammalle. Samalla motivaatio on myös kadonnut lähes näkymättömiin.

Liian alas en siis halua tähdätä ja jämähtää, sillä silloin en kehity ja motivaatiotakaan ei ole tekemiseen. Maajoukkuetasolla en itseäni tällä hetkellä näe ja se ei minua haittaa. SM-tasollekaan en ehkä pyri, mutta SM-kisoissa haluaisin päästä käymään joko nyt 2015 tai viimeistään ensi vuonna. SM-kisojen osallistusmiskriteerit vaativat kuitenkin onnistumista vain seitsemässä kisastartissa, joten se ei todellakaan ole millään tavalla saavuttamattomissa. Miten niihin nolliin sitten pääsisi käsiksi? Ensimmäisenä pitää saada kisasuoritukset onnistumaan, ja koska ne eivät tällä hetkellä todellakaan tule tuosta noin vaan (ne onnistumiset), niin jotain on tehtävä.

Tavoitteena voisi siis olla virheetön kisasuoritus. Tuppaan vain olemaan sen verran itsekriittinen, että se pelkkä nolla ei minulle riitä, vaan nollan pitäisi olla myös hallittu ja tyylikäs. Hah. Tyylikäs agility ja minä harvemmin näkyvät samalla kentällä samaan aikaan. Virheettömyyteen pyrkiminen omalla kohdallani vaatii myös muuta kuin agilityn treenaamista. Kuntoa pitää kehittää muilla harjoitteilla, jotta saan lisää nopeutta ja kestävyyttä. Kun vaan saisi aikaiseksi...

Mitä muuta? Koiran kehittäminen ohjausvarmemmaksi. Se on sentään agilitya, mutta eivät nekään taidot kerta viikkoon -treenillä kauheasti parane. Tähän asiaan olen jo panostanut ja tehnyt aikatauluuni sellaisia muutoksia, jotka mahdollistavat useammat treenit per viikko. Katsotaan josko näillä eväin saadaan Kharonista leivottua varmempi tapaus.

Kun oma kunto ja koiran varmuus on nostettu ojasta ylös, niin sen jälkeen päästään käsiksi ratasuorituksen koulimiseen. Kun treeneissä radat sujuvat ilman jatkuvaa töksähtelyä, voidaan vähitellen jo siirtyä kuvittelemaan kisastarttienkin onnistuvan.  Kun taas ne kisastartit alkavat hioutua kohdilleen, voidaan alkaa haaveilemaan SM-kisoihin osallistumisesta. Tänä vuonna on enää viitisen kuukautta aikaa kerätä SM-tulokset kasaan ja meillä on vasta yksi nolla kasassa (tarvitaan yhteensä viisi nollaa plus tuplanolla, eli seitsemän virheetöntä starttia). Tuskin saan pakkaa kasattua ajoissa, mutta ehkäpä ensi vuonna onnistun saamaan itseni haluamalleni tasolle. Majoitus on varattu Ouluun tälle vuodelle, joten mahdollisuus on lähteä jos hyvin käy.

Tavoitteeni olisivat siis:

1. oman kunnon ja koiran ohjausvarmuuden kehittäminen

2. sujuvat treenisuoritukset

3. sujuvat kisastartit

4. SM-tulokset viimeistään vuodelle 2016

5. tyytyväisyys omaan suoritukseen SM-kisoissa

Ehkäpä näillä eväin saisin itseni tähän agilityvuoteen motivoitua.

Kharon juhannuksena 2013
kuva: Sirpa Saari