Muistoissa

WINRY ROCKBELL

Daya from Camilland's

29.1. - 30.6.2016

rotu/väri: bordercollie / mustavalkoinen

DOMINO

TK1 Oakmeadow Keep on Moving 9.3.2006 - 14.3.2016 rotu/väri: bordercollie / mustavalkoinen terveystulokset: lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0, silmät ok luonnetesti: +84 pistettä, laukauskokematon, hyväksytty sukutaulu: KoiraNet

Dominon tarina alkaa vuoden 2005 loppupuolelta. Ystäväni oli hankkinut koiran ja itselläkin jo pidemmän aikaa kytenyt koirakuume nosti päätään. Agility kiinnosti ja menin TSAUn hallille epävirallisia kisoja ihmettelemään. Siellä muutama mustavalkoinen otus suoritti rataa ja huomasin kovasti pitäväni niiden ulkonäöstä. Kotiin päästyäni aloin kaivaa internetin syövereistä tietoa tuosta rodusta, bordercolliesta, ja ihastuin siihen päivä päivältä enemmän. Kasvattajien kotisivuja tuli myös seurailtua tiiviisti. Kennel Oakmeadow'n sivuille päädyin kuitenkin aina takaisin. Varovasti lähestyin tuota kasvattajaa sähköpostitse kertoen itsestäni ja kiinnostuksestani bordercollieihin. Muutaman edestakaisen viestin jälkeen sovin tapaamisen ja siitä se sitten lähti. Olin pian alustavasti kiinnittänyt itselleni pennun kasvattajan seuraavasta pentueesta.

Seuraavaksi aloin miettimään, että millaisen pennun haluaisin. Ajatukset agilitysta pyörivät mielessä ja siitä tulikin se piirre, jonka perusteella tulevan pentuni valitsisin. Viiden pennun pentue syntyi 9.3.2006 ja siihen kuului kolme urosta ja kaksi narttua. Nyt uskalsin jo ääneen huokaista, sillä todennäköisesti jokin noista kolmesta uroksesta tulisi olemaan ensimmäinen koirapoikani. Tuurilla kävi loppujen lopuksi niin hyvin, että se pentu jonka ulkonäköön ihastuin, saapui matalaan majaani vapun tienoilla.

Domino aloitteli elämäänsä kanssani ilman suurempia ongelmia. Sisäsiistiksi se oppi nopeasti, samoin talon tavoille. Kertakaan se ei pieniä hampaitaan upottanut kenenkään kämmeneen tai jalkaan. Ei edes kokeilumielessä. Kaikki koirilta kielletyt tavarat sun muut johdot saivat myös elää ilman pelkoa naskalihampaista - ainakin siihen asti kunnes lähdin käymään jossakin, ilman koiraa. Lähdettyäni alkoi huuto, joka todennäköisesti taukosi vain tuhotöiden ajaksi. Keittiönpöydän jalat ja tuolit jyrsittiin, johdot saivat kyytiä ja samoin sohvan pehmusteet kaivettiin ulos mikäli jossain vain näkyikin reiänalku. Tuhojen rajoittamiseksi hankin nopeasti ison metallisen häkin ja totutin pennun olemaan siellä. Muutaman päivän päästä jätin Dominon hyvillä mielin häkkiin käydessäni asioimassa. Tullessani kotiin odotti siellä jälleen kaaos, jonka pieni Houdinini oli järjestänyt. Häkitys jäikin sitten siihen.

Kuukaudet kuluivat ja pikkumiehestä alkoi kasvaa vähäsen isompi ukko. Käytöstavat Dominolla oli hallussa jo hyvin nuoresta koiranalusta alkaen ja niitä pidettiin yllä päivittäisillä treeneillä. Kotona koira osasi olla kuin enkeli, mutta ulkona lenkeillä saattoi esiintyä pientä liiallista kiinnostusta muita koiria kohtaan. Puolen vuoden iässä Domino aloitteli agilitya varovaisesti ja poika tykästyi lajiin heti ensikokeilusta lähtien. Kuuden metrin pituinen U-mallinen putki pystyttiin suorittamaan ilman pelkoa melko nopeasti, eikä nami-puomikaan vaikeuksia tuottanut. Hypytkin sujuivat matalalta hienosti, mutta heti kun alta oli helpompi mennä niin sieltä mentiin. Tai no, mentiinhän sieltä välillä muutenkin. Tokoilun liitin heti osaksi agihallikäyntejä, jotta koira pysyisi sielläkin hanskassa. Agilityn Domino aloitti siis 2007 keväällä Tsaukkilassa. Treenailimme ja kisailimme muutaman vuoden, mutta Dominon mahaongelmien ja keskittymiskyvynpuutteen vuoksi käymme enää vain silloin tällöin hieman hömpöttelemässä keppien ja putkien kanssa.

Toko kilpalajina ei minua kiinnosta läheskään niin paljon kuin agility. Kisoihin osallistuminenkin on niin hurjan hankalaa kun paikkoja on rajoitetusti. Ensimmäinen kisa käytiin toukokuussa 2007 ja se oli mielestäni melko katastrofaalinen kokemus. Domino kävi melkein joka liikkeen jälkeen ulkona kehästä muita koiria tutkimassa, joten itselläkin meni usko koko touhuun puolessa välissä koetta. No, tuli sieltä 114,5 pistettä ja 3. tulos, kiitokset vaan Seren Tuijalle, joka touhuamme jaksoi katsella loppuun asti. Ensimmäisestä kisasta tuli kuitenkin opittua missä sitä kehittämisen varaa on, joten hyvä että tuli käytyä. Vuonna 2008 tokoilut sujuivat jo paremmin ja alokasluokasta tuli kerättyä kolme 1-tulosta ja TK1 saavutettiin. Olen todella tyytyväinen Dominon kehitykseen tässä harrastuksessa, sillä oma jaksaminen kouluttaa on ollut huonoa.

Nykyään Dominon kanssa lähinnä lenkkeillään ja tottistellaan omaksi iloksi. Pikkumiehen maha on ollut kovin stressiherkkä, joten kisakentät ovat luultavasti taakse jäänyttä elämää. Mutta mahtava otus Domino on ollut ja opettanut minulle paljon koirista ja niiden kouluttamisesta. Elämäni ensimmäinen oma koira :)

Domino siirtyi sateenkaarisillalle 14.3.2016. Dodolle ilmaantui joulukuussa 2015 patti poskeen, joka osoittautui pahanlaatuiseksi suusyöväksi. Patti kasvoi nopeaan tahtiin ja päädyin välttämättömään ratkaisuun ennen kuin kivut ja patin fyysinen koko aiheuttivat koiralle ongelmia.